Kokkaaminen ei ole ihan tämän blogin juttu mutta kun ei tässä vaiheessa vuotta oikein mitään kuvattavaa / kerrottavaa ole niin olkoon. Toisaalta kun chilien kasvattamisen syynä voi myös olla ruuan maustamisessa, kuten tässäkin tapauksessa, tohtii toki ruokasepustuksiakin laittaa. Kyseessä on hyvin helposti valmistettavaa ruokaa josta voi tehdä seuraavalle päivälle eväät töihin, syöjämäärästä riippuen. Toki pieniä alkuvalmisteluja vaatii...
Otetaan pala sian niskaa, viillellään sitä hieman. Jos muuta sian niskaa ei ole saatavilla kuin jotain marinoitua, sitä voi pestä puhtaaksi sitten. Pussiin omat marinadit, maun mukaan. Pari päivää jääkaapissa maustumassa, välillä pussia tökkien ja käännellen. Makua antamassa pari desiä tummaa olutta, Mariestadia tässä tapauksessa, oliiviöljyä luraus, parin limen mehut, vähän chiliöljyä. Laitetaan uunin kestävään astiaan.
 |
| Nasu kohta uuniin |
Hieman vielä vettä liemen joukkoon, osa siitä kuitenkin haihtuu. Päälle levitetty vielä habanerohilloa tuomaan makua. Uuni noin 150 C° lämpöiseksi ja nasu sinne kypsymään.
 |
| Nasu uuniin |
 |
| Pastan teko |
Sillävälin kun nasu on piilosilla uunissa, voi tehdä vaikka pastaa ajankuluksi. Jauhoja, pari munaa, oliiviöljyä ja kuivattua chiliä maun mukaan. Kuivattua chiliä tosin voi laittaa melko reilulla kädellä kun ei se yleensä pastassa niin hirveän voimakkaana kuitenkaan maistu. Välillä vaan tuntuu että tuo väriä vaan pastaan. Kun sormia kihelmöi, laitetaan lisää vielä vähän. Munia sen verran kuin toivottu määrä annoksia, jauhoja sen verran ettei jää enää käsiin kiinni. Jos haluaa, voi laittaa suolaakin. Uunissa olevaa sikaa voi välillä tarkkailla ja lusikoida liemeä sen sian päälle.
 |
| Pastat rullattu |
 |
| Lusikalla halkaistu |
Pasta keitetään, muutama minuutti vedessä jossa oliiviöljyä hieman. Sika taas on kypsää sitten kun on kypsää. Yleensä nyrkkisääntönä lienee 1.5 h / kg mutta 2-2.5 h / kg ehkä vähän lähempänä. Toki riippuu siitäkin miten tarkka uunin termostaatti on. Sika on siinä vaiheessa valmis kun sen saa lusikalla halki.
Liemet on melko rasvaista tavaraa joten sitä ei parane laittaa viemäriin tukkimaan sitä. Siksi onkin parempi tehdä siitä kastike ja tukkia omat verisuonet sillä rasvan määrällä. Siasta irtoaa hieman rasvaa mikä tuokin toivottua makua kastikkeeseen ja habanerohillosta saa käytettyä loputkin. Suurustetaan maissitärkkelyksellä, kermaa joukkoon ja laitoin vielä cheddarista lastuja mukaan. Tulee hieman paksumpaa ja cheddar nyt mielestäni sopii miltei mihin vaan.
 |
| Annos valmis |
Kipataan annos lautaselle, avataan lambrusco ja palanen mozzarellaa vielä viereen.
 |
| Kuivaa |
Ja jotta nyt jotain chiliaiheista kuvaakin tulisi niin tuossa huonossa kuvassa Jalapeño hivenen kuivahtaneena taaimmaisena. Capezzoli di Scimmia saamassa valohoitoa jotta varmasti herää ensi kevääksi tuossa oikealla. Oksia on jo hieman trimmattu kuvan ottamisen jälkeen eikä tarvitse enää valohoitoa ainakaan toviin. Lähimpänä kameraa Tepin joka alkaa jo kohtuullisesti virkoamaan. Leikkelyä sekin vaatii ja parempaa kuvaa myös jossain välissä. Kunhan vaan alkaa vihertämään enemmän, nyt vain kasa tikkuja törröttämässä, ei niin kuvauksellinen...
 |
| Locato syntynyt |
 |
| Locato tänään |
Locato ainoana toistaiseksi itänyt. 7.1.2014 syntynyt, sirkkalehdet ilmestynyt ja alempana tämän päivän tilanne. Lannoittamisen voi jo aloittaa ja varmaankin tuon kelmun poistaa kohtapuoliin. Muita ei sitten olekaan vielä itänyt mikä on melko harmillista. 20.1.2014 laitettu lisää siemeniä itämään, niistä mitä nyt enää siemeniä on jäljellä. Tämän vuoden pubescenssien idätykset taisi olla sitten siinä, jotain chinenseä ja annuumia laitan vielä mahdollisesti kuukauden päästä kasvamaan. Tai sitten en, mennään näillä mitä nyt on on luonnollisesti toinen vaihtoehto. Criolla Sella ja Lemon Drop tosin näyttää siltä ettei kevättä ne enää näe, tuleepahan taas lisää tilaa.
