Maan tapa

Maan tapana ilmeisemminkin naureskella toisen selän takana. Tyypillisesti vielä kaikkia syitä tietämättä sen enempää ja tarkoitusperiäkään senkään vertaa. Kiva aloitus. Ja kiva yllätys että blogissa käyty jo yli 1000 kertaa tosin suurin ryntäys tuli chilifoorumilta, mikä tänään naurattaa. Oli tosin minullakin hauskaa mutta täysin eri syystä. Ihan selvennyksenä kirjoitteluihin, on oma päiväkirja mihin muistiinpanoja laitan ja näemmä näitäkin joku lukee. Perse edellä katajaan tyylillä, ei aina jaksa voittaa ja kun mielelläni eri asioita koitan ja koitan niistä virheistäkin jotain joskus oppia.

Mullan uunitus maailmalla ja jopa osittain suomessakin on ihan ok ja hyväksyttävä tapa puhdistaa multaa epätoivotuista asioista. Yleensä sitä tosin käytetään mullalle mikä on ulkoa pihalta tai pellolta sisäkäyttöön tarkoitetttu. Se mitä siinä tapahtuu riippuu ihan toimintatavasta ja lämmöstä. Kuivaa multaa voi laittaa uuniin kypsymään jos haluaa kärppänä vahdata sammutin kädessä. Vedellä on se tarkoitus että varmasti koko annos lämpenee tasaisesti eikä tarvitse kyttäillä ihan jatkuvasti mitä siellä uunissa tapahtuu. Netistä löytyy runsaasti tietoa tuosta mullan uunittamisesta mutta aina kielletään ehdottomasti nostamasta lämpöä yli 83-85 C°, 75C° taas on tavoitelämpötila. Melko tarkkaa puuhaa jos uskoo luottavansa uunin omaan mittariin. Kinkkumittari ilmeisemmin on tarkempi ja riippuu toki uunistakin paljonko ne lämmöt pomppii.

75 C° lämmössä kuolee pörriäisten toukat ja muut pikkunilkit. 83-85 C° alkaa mullan pieneliöt kuolemaan, siis ne typpeä sitovat yms hiipparit jotka on varsin toivottavia alivuokralaisia mille tahansa kasville. Uunistani saa 250 C° lämmöt aikaiseksi, ainakin suunnilleen. Ei ole mitään mittaria, vaan nuppi mitä vääntää tappiin saakka. Multa on siinä vaiheessa ns kuollutta tavaraa, sama kuin kasvattaisi kissankarvoissa miltei. Ja jos paska tuuri käy, seuraavat eliöt mullassa on mykotoksiineja. Mullasta ei kuitenkaan tule mitään mustaa surmaa mikä seuraavaan ruukkuun laitettuna tappaisi automaattisesti muun lisätyn mullan. Ne pieneliöt tulee kyllä vähitellen takaisin. Minun tapauksessa ole väliäkään vaikkei tulisi takaisin siihen multaan kun sitä menee uuteen ruukkuun noin neljännesteelusikallinen. Itse en tosin jaksa niin välittää mistään mullan vaihtamisistakaan pätkän vertaa. Joskus saatan lisätä ja sekin vain varmimmin silloin kun kasvi muuttaa suurempaan ruukkuun. Nuo vanhimmat chilit mitä enää lahjoittamisten jälkeen on vaivaiset 2 kpl, en ole niihin koskaan vaihtanut multaa ja ne on ollut kohta 7 vuotta kasvamassa. Multa tosin on vieläkin vanhempaa, minulla oli joskus kultaköynnös ja verenpisaroita mitkä heitin pois chilien tieltä. Chilit on kivempia kasvattaa ja joskus hyvällä tuurilla niistä saa jotain syötävääkin...

Mitä tuholaisista ja niiden karkoittamisesta jne puuhasta voi kirjasta lukea, törkeästi nyt kopioin kahta kirjaa. Antti Hovi, Luonnonmukainen viljely (ISBN 951-30-6180-9)

Yrtti, Nokkonen. Noin 1 kg tuoretta, 100-200g kuivattua ja 10 litraa vettä. Liotetaan 12-48 tuntia kylmässä vedessä. Annetaan sen jälkeen käydä 1,5-2 viikkoa ja laimennus sen jälkeen 1:4-1:10. Käyttö kirvojen ja muiden pehmytihoisten tuholaisten torjuntaan. Lannoitekasteluna kasvin vahvistamiseksi. Mulla tosin ei ole mitään "nokkoslähdettä" mistä noita menisin hakemaan. Ei ainakaan tähän vuoden aikaan.

Yrtti, Koiruoho. 300 g tuoretta, 30 g kuivattua yrttiä / 10 L vettä. Keitetään 20 min ja laimennos 1:3-1:10. Kaalikoin, kirvojen ja punkkien torjuntaan. Parvekkeella tuota on ollut talvehtimassa ja ihan kiva kasvi onkin. Ei niin vedestä tuokaan välitä ja tunnetusti repellenttikasvi kun on niin ei siihen tule mitään ylimääräisiä hiippareitakaan lähistölle. Kesällä tosin rucola sai sellaisen punkki-invaasion että oli parempi heittää roskiin se kokonaan. Multineen. Tosin kasvavat vähän heikonpuoleisesti kun kesälläkin se kastelu unohtui välillä. Kuivana voisi saada ehkä tuurilla sen 3g mikä tosin minullekkin jo riittänee. Absinth sisältää samaa tavaraa joten olen sitä käyttänyt kun siinä on toinenkin hyvä asia josta seuraavaksi.

Kaupalliset luontoperäiset torjunta-aineet (ruiskutteet)

Valmiste, Mäntysuopaneste. Lisää tehoa sekoittamalla 1% spriitä joukkoon. Laimennus 1:10, torjuntakohde Kirvojen, perhos- ja pistiäistoukkien torjuntaan. Tässä olen korvannut spriin absinthilla ja tuntuu toimivan oikein hyvin laimempanakin seoksena.

Parafiiniöljy (Sun 7E), pullon ohjeen mukaisesti, torjuntakohteena hedelmäpuiden ja marjapensaiden varhaiskevätruiskutukseen ennen silmujen avautumista. Mitä lie tavaraa, en edes jaksanut netistä etsiä. Parafiinia kotona joten koitetaan sillä. Kylppärissä tutkimuskohteet, Malawi Bird´s Eye ja Cherry Bomb, punkkien riivaamat eristyksessä olevat. Parafiinia pensselillä punkkialueisiin ja tarkkailua. Ihan hyvää ja toimivaa kun punkit ei enää pysty hengittämään saatikka liikkumaan. Tosin ei kasvitkaan sitten enää hengitä ja kissa nuoleskelee lehtiä aina kun silmä välttää. Jotain lehtiä sentään jäänyt eikä kaikki kuolleena ole tipahtanut niin sinänsä ihan hyvä tapa päästä punkeista eroon. Parafiini tuntuu olevan myös noiden harsosääskien mieleen kun lyhyessä ajassa pilttipurkin kanteen niitä on suorastaan syöksynyt. Piruuttani voisin tietenkin pohjalle laittaa ensin multaa ja haudata sen sitten parafiinilla.

Pölytteet, tuhka, talkki, leväkalkki, kalkki, kivipöly. Aamukasteen aikaan kasvien lehdet pölytetään, ei sadeilmalla. Torjuntakohteina kirpat, kemppi, punkit etanat jne torjuntaan. Noista mulla ei ole mitään vaikka saisi niitä kaitpa kaupasta ostaa. Soodaa tosin olisi "muutama" sata kiloa mutten sitä viitsi käyttää ja edes kokeilla, sen verran inhaa tavaraa hengitysilmassa ja tuskin kissakaan tykkää. Tai toisaalta, voisihan sitä jollekkin lähes menetetylle tapaukselle koittaa, ihan vaan piruuttaan...

Vielä kirjassa on pyydykset mainittava, Kirppareki. Tervattu lauta, päre, vaneri tms. Rekeä kuljetetaan kasvualuston yläpuolella. Ja kirppojen torjuntaan (mitä lienevät nekin pörriäiset). Kirpat ponnahtavat hätyytettyinä ylös ja tarttuvat tervaan. Itsellä tarra-ansoja muutamissa ruukuissa ja tuntuu ne toimivan ihan ok. Mistä toki seuraavaan, Kelta-Ansa. Öljyllä tms (parafiini on aika pop) tahmautettu keltainen levy. Kaikenmaailman perkeleiden nappaamiseen. Mitä itse vielä huomannut niin imuri on aika kätevä. Ei toki yksinään. Chilaca kuoli ja silti kastelen sitä toisinaan. Ihan vain tarkoituksena että pörriäiset menisi sinne elostelemaan ja sumupullolla kun suihkauttaa niin sieltä tulee puolen sukua pörräämään mitkä saa nopeasti imurilla napattua.

Mutta takaisin kirjallisuuteen; Kotikemistin reseptikirja. Maija Karman päällys, Liisa Ratian (dipl. ins.) kokoama Werner Söderström osakeyhtiön kirjapainossa Porvoossa 1956. Nykypäivänä varsin hauskaa luettavaa kun kirja on ajalta milloin oli yleinen tapa käyttää lyijyvettä finnien poistoon. Tuota en tosin tuosta kirjasta löytänyt. Melkein yhtä "hauskoja" tosin löytyy kuten ihonkuorinta happomenetelmällä. "Ihoa hierotaan sitruunahapolla, 20%:isella etikkahapolla tai 1%:isella suolahapolla. Varottava silmiä!" Ihan hyvä että varottavat... Onneksi on ajat muuttuneet... On tuolla tosin tähänkin aiheeseen liittyvää, tavallaan ainakin.

Vihannes- hedelmä- ja kukkatarhalle sopiva lannoite

- Ammoniumfosfaattia 30,0

- Kaliumnitraattia 25,0

- Natriumnitraattia 25,0

- Ammoniumsulfaattia 20,0

1 g suolaseosta liuotetaan 1 litraan vettä. Kastellaan joka 3:s tai joka 5:s päivä.

Apteekista ennenvanhaan sai kaikennäköistä tavaraa. Kuten bensiiniä. En tiedä saako noita aineita ilman lupaa ja anomusta enää apteekista, käytän ennemmin kaupallisia tuotteita ilman mitään omia kokkailuja. Vettä ja puutarhan kesää ja nuo BioBizzit voineisin käyttää loppuun myös.

Kirjassa on myös teeman mukaisesti oma osio mullan desinfioimiseen. "Kasvihuoneissa, kuukkukasvien hoidossa ym. tulee joskus kysymykseen mullan desinfioiminen, jotta siitä saataisiin poistetuksi vahingolliset pikkueliöt, madot, toukat, sienet yms." Kun ensimmäisenä esitellään rikkihiilimenetelmä ja mainitaan sen olevan tulenarkaa ja pitää käyttää kaasunaamaria, vahingolliset pikkueliöt ei välttämättä rajoitu mullan näkymättömiin eliöihin vaan laajenee esim myyriin asti.

Formaldehydimenetelmä. En kirjoita siitä sitten sen enempää.......

Kuumavesimenetelmä.

"Multaa valellaan kiehuvan kuumalla vedellä, jolloin vahingolliset sienet yms. kuolevat noin 10 cm syvyydeltä. Valelu on toistettava muutamien päivien kuluttua. Neliömetriä kohti tarvitaan 10 litraa vettä. Menetelmä on käyttökelpoinen taimistossa, ennen kukkien istuttamista kukkalaatikoihin jne."

Epäilemättä ihan toimivaa reseptiä ajalta kun kaikilla ei ollut vielä sähköä kotonaan. Uunittamisesta ei puhuta kirjassa mitään kun se ilmeisesti on lasten puuhaa, miehet käyttää kunnon aineita.. Jotain puuvahaa pitänee tosin koittaa jossain välissä, nyt on kylppärissä tallin takapihalta veistettyjä luumupuun varsia taas vaihteeksi. Josko nyt kolmantena kertana onnistuisi saamaan parvekkeelle luumupuuta jokavuotiseksi.

Tuholaisten torjunta-aineet. Tupakanlehtiä 5 kg, vettä 33 litraa. Ihmisille myrkyllinen, sen vuoksi ei pidä ruiskuttaa vastatuuleen.. Seuraava!

Saippualios.

- Suopaa 2,0

- Talousspriitä 5,0

- Vettä 93,0

Melko sama resepti kuin Antti Hovinkin kirjassa oli. Itse huomannut ettei noita niin tarkasti tarvitse noudattaa. Noin 7 litraa vettä, parit spruuttaukset mäntysuopaa eli kait jotain alle desin verran. Pari korkillista Pere Kermanssia, absinthia. Absinthien kossu, kuvottavaa paskaa eikä sillä muutakaan käyttöä ole. Alko ei tosin muuta taida myydä kuin tuota partasuuta keittopullossa ja Pernodin hitusen parempaa tavaraa. On kirjassa toki muitakin reseptejä, rikkikalkkiruiskute ja hedelmäpuukarbolineum. Reseptit on tosin myös sellaisia että pitää löytää ensin joku eläkkeelle siirtynyt apteekkari joka vielä muistaa mitä nämä ainesosat on nykysuomeksi ja todennäköisesti vielä sanoo että on luvanvaraisiakin. Mutta, teoriasta käytäntöön ja takaisin blogin tarkoitukseen, omiin muistiinpanoihin ja yksinpuhumisiin. Hakekaa sukset ja...

Jalapeño podittaa

Jalapeño ilmeisesti saa jo riittävästi valoa ja vettä kun on alkanut podituksen tälle vuodelle. Ei sitä tosin enää tuossa ole kun tasapainotussyistä napsaisin koko oksan pois. Hyvä kuitenkin tietää että podia pukkaa jos antaa vähän lannoitustakin. Vielä ei kuitenkaan ole sen aika.

Anna vettä kiitos

Starfish ja Criolla sella osoittaa vähän mieltään, on liian kuivaa. Lehdet roikkuu ja muutenkin nuutunutta. Pörriäisiä silti noissa pörrää vaikka turve on ns ruutikuivaa ja vetäytynytkin jo reunoistaan. Puoli desiä molemmille vettä ja virkoaminen tapahtuu noin puolessa tunnissa. Siinä välissä huput pois muutamilta koekasveilta, onko niitä pörriäisiä vieläkin.

Huputetut

Parin päivän päästä idätyksestä

Habanero Sudden Death kukka paremmassa valossa

Huput poistettu

Möhnää teipissä

Pussittomat

Aika vähällä päästiin kun pussit oli muutamia päiviä päällä kuitenkin. Helmikuun 24. otettu kuva. Ajatuksena oli laittaa ilmapumppu yhteen noista pussitetuista ja siitä seuraaviin letkua että olisi ylipaineistettuna ja ilmakin vaihtuu hyvin mutta ei pääse sisään mitään hiippareita. Mutta kun punkkeja vasta tovi sitten näkynyt niin pelkona oli että jos yhdessä noista on punkkeja niin ne tulisi sitten puhallettua seuraavaan ja niitä olisi sitten kaikissa kasveisssa hyvin äkkiä.

Vesi virvoittaa ja lehdet ryhdistyy

Chiliöljy valmis

Taitaa olla jo valmista nautittavaksi. Ja ensikerralle vinkkinä, älä laita Abbraccioita niin paljoa. Annuumeilla polte tyypillisesti "avarilla naamaan" mutta tuo on hieman kiukkuisempaa. Siitä huonoa että pitää olla varovainen kun käyttää tuota mutta toisaalta perin maistuvaa.

Lukuvalo

Hyvin kasvaa hyvällä suhteella 21/2 vs 3/3 päiväys

Turvenappeja laatikosta mukeihin

Tepin ja Small Thai Hot oli jo niin kalpeita että oli pakko siirtää pois tuolta purkista että voi antaa jotain lannoitetta vain heille yksinään. Lance taas ei mahdu enää kunnolla niin samalla vaivalla sen sitten sieltä poistaa.

Mukeista turpeeseen ja hiekkakylpyyn

Jotain isompia piti jo siirtää pois kertakäyttömukeista kun kasvatuslaatikosta piti saada jotain muuta jo pois. Tarkennettakoon että Cap 499, Cap 502 ja Capezzoli di Scimmia muutti noihin pakastimessa käväisseihin ruukkuihin sulattelun jälkeen. Oli aika toimiva tapa tuo pakastuskin kun vettä vaan oli koko purkki täynnä. Hiekka taas tuntuu olevan niin monella tapaa hyödyllinen tuossa päällä joten pitää ottaa tavaksi. Toistaiseksi siis ainakin näyttää olevan hyvä keino, pörriäiset on kiukkuisempia kun ei pääse turpeeseen asti ja pomppii siinä päällä kuitenkin ja välillä kamikaze tyyliin näkee jotain syöksyjä. Taitavat silti haistaa turpeen tuoksun.

Vauveli kasvattanee juuriaan

Kohtuu kuntoisilta vielä vaikuttaa olevan joten ei tuo hiekka pahasta ole. Pitää vaan hankkia sitäkin lisää kun en kotiin sitä paljoa ole hankkinut. Säkin voisi hakea kotiinkin seuraavaksi, sillä pärjännee tovin ainakin. PI 585273 ja Bhut Jolokia näyttää pussitamisen stressaamisen jälkeen voivan oikein hyvin. Vähän on jo jotain uutta kasvuakin ja toivottavasti tuosta tuikusta on jotain hyötyä kun tähän aikaan vuodesta ei aurinko tuohon vielä niin hyvin paista. Kuvat värjääntyneet toki tuosta nasun loimotuksesta mutta tiedän kyllä miltä nuo kasvit luonnonvalossa näyttää joten en jaksa alkaa säätämään kuvia sen takia.