Translate

perjantai 16. elokuuta 2024

Heräämisiä keväästä loppukesään

Tänä vuonna keväällä pääsikin jatkamaan myyräilyjä heti kun säät vain sallivat. Huhtikuun lopulla kaivelut jatkui siitä mihin ne syksyllä jäi siinä kohtaa kun maa oli sulanut jo sen verran että pääsi kaivamaan niittyjuolaa ja muuta rikkaruohoa pois. Pohjalle taas vähän lantaa, sen päälle olkea ja savista maata taas päälle.

Tilanne 22.04.2024

Mutta koska Suomen kevät, tilanteet muuttuu...



Kun illan ja seuraavan yön aikana tuli vajaa 20 cm lunta päälle joten maisema näyttikin hieman erilaiselta.

 

Ja alle viikkoa myöhemmin kaivuut oli edenneet jo jonkun verran. Sen verran että tuohon reunaan saattoi istuttaa jo perunaa kasvamaan. Tällä kertaa tosin en kaivanut vanhoja perunoita jääkaapista vaan olin ostanut kaupasta jo aikaisemmin 2 kg perunapussin. Parempi toki olisi ollut ostaa siemenperunoita eikä jotain satunnaisia perunoita mutta en kasvata niitä kuitenkaan pääsääntöisesti ruuaksi itselleni. Perunahan on myrkyllinen ja yksi myrkytyksen kohde onkin niittyjuola mikä ei pidä perunasta. Toki niittyjuolasta on suurin osa poistettu kaivamalla juuret pois mutta se nyt leviää sen verran tehokkaasti ettei yksi poistokerta riitä. Samalla peruna kuohkeuttaa maata hieman ja tekee potuillaan ja juurillaan maasta hieman parempaa. Ja toki naatit myöhemmin tuo lisää biomassaa jotta olisi muutakin kuin harmaata betonisavea missä kasveja kasvattaa.


Viime syksyllä kaivoin kuoppia hunajamarjoille ja pensasmustikoille ja keko jäi siihen paikoilleen talven ajaksi. Keväällä se vaikutti vielä masentavammalta, kovaa savea tiiviinä kasana. Toisaalta palstalla oli paljon tehtävää joten tuo sai jäädä siihen vaikka se naapureita varmasti ärsyttikin.


5.5. parsat oli tulleet jo esille. Mutta eihän tuosta mitään syötävää varsinaisesti tullut eikä taida vielä pariin vuoteen olla hyvä napsia mitään suuhun noista kummastakaan vaan parempi antaa vaan kasvaa ja kehittää juurakkoaan.



Suntti-humala oli myös herännyt Vapun aikaan. Se oli tarkoitus siirtää tuosta vähän kauemmas rajasta mutta ei ollut vielä sopivaa paikkaa sille mihin siirtää se joten oli parempi jättää siihen kasvamaan. Ja ensi vuonna se lienee jo sen verran iso juurakko että sen voi jo jakaa ja laittaa kahteen, ehkä kolmeen eri kohtaan kasvamaan.


19.5 Pinot Noir oli jo herännyt horroksestaan mikä oli ihan ilahduttavaa. Syksyllä jäi laittamatta suojaukset ja keväällä siinä palstalla oli monenlaisia jalanjälkiä suoraan päällä. Joku vähän napostellut vartta ja ei ilmeisesti maistunut tarpeeksi hyvältä. Ja palstalla oli ihmisiäkin kävellyt sen päältä kun ei sitä välttämättä huomannut tarpeeksi hyvin. Itsekin syyllistyin muutaman kerran astumaan päälle... Sen jälkeen laitoinkin siihen bambukepit viereen pystyyn jotta kukaan ei kävele vahingossa sen päälle.


Toukokuun lopussa Rieslingissä alkoi myös näkymään jo elämää. Odottavan aika kävi pitkäksi ja olin jo henkisesti valmistautunut kaivamaan sen ylös ja laittamaan jotain muuta tilalle. Mutta onneksi se heräsi ja selvisi ainakin ensimmäisestä talvestaan mikä onkin se vaikein.


Kasvualustat ja lannoitteet aikalailla samanlaisia kuin aikaisempinakin vuosina, pelkkää luomua. Tänä vuonna testiin tosin tuli sinimailanen, alfalfa. Tuon lannoitearvoista ei ole kuin karkeita arvioita kun paketissa ei niistä ollut mitään mainintaa. Toisaalta, tuo on Puuilosta ostettua heppojen nannaa eli pelletöityä sinimailasta niin miksipä siinä olisi mitään kasvien kasvatukseen liittyvää tietoa.


Ekalla kokeilulla kastelin ne jotta olisi helppoa levittää mutta äkkiäpä sitä huomasi että vähemmän sottaista ja suht helppoa niitä on repiä ihan vaan käsissä pieneksi silpuksi kuopan pohjalle.


Kesäkuun alussa istutin siihen kuoppaan juolukkaa, puolukkaa ja lakkaa pensasmustikoiden väliin. Lakkoja on hyvin vaikeaa erottaa tuosta kuorikatteesta mutta ne on nuo vihreät pienet lehdet alhaalla, pensasmustikan yläpuolella. 20 € kolmesta pikkuriikkisestä taimesta oli aikalailla liikaa mutta koska toisaalta on kiva kokeilla lakkaa eikä sitä alkuun mistään saanut kuin Viherpeukaloilta niin mitä vaihtoehtoja sitten jäisi? Puolukat ja juolukat taas tuli ostettua paikallisesta puutarhaliikkeestä, Viherlassilalta.


Sain viimeinkin aikaiseski polttaa toholla uusia lavakauluksia. Ulkonäkösyyt toki painoi suuresti mutta myöskin se että tuossa ei ole mitään kemikaalia levitettynä ja poltettu puu kestää paremmin aikaa ja säätä kuin käsittelemätön. Kauluksiin laitoin turvetta, kookoskuitua ja tuota sinimailaspellettiä ja vähän kanankakkaa lannoitteeksi. Muutamat tomaatit, yrtit ja chilit harsohuppujen alle totuttautumaan auringonvaloon.


Kesäkuun puolivälissä reissu Viroon ja sieltä tarttui kaupasta mukaan lisää mesimarjaa, Sofia, ja karhunvadelmaa Polar Berry. Mesimarjat kun tuota lajiketta ei löydy täältä ja olihan ne isompia ja halvempia kuin mitä täällä myydään. Karhunvadelma kun tuota kyseistä ei muutenkaan löydy helpolla mistään. Karhunvadelmat tuolla palstalla tosin on aikalailla kiellettyjen listalla tai ainakin jyrkkä suhtautuminen siihen kun se leviää herkästi. Ja toki bonuksena se että tuo ei ole niinkään herkästi leviävä vaan ennemmin invaasivinen. Mutta tuolla on moni nähnyt etten pelkää käyttää lapiota niin sitä katsotaan vähän eri tavalla. Saahan niitä karkulaisia kiinni lapiolla ja niistä saa lisää taimia. Kausi Virossa oli tuossa vaiheessa aikalailla jo paketissa. Siemenpaketteja ei löytynyt enää hyllyistä, vain alelaareista. Aikaisemmin keväällä sieltä tosin tuli ostettua jonkun verran jo siemeniä joten ei kait sitten niin väliäkään.


Plantagenissa oli sopivan kokoisia "kasvihuoneita" -50% hinnalla joten 2 maksoi noin 45€ joten olihan se pakko ostaa niitä 2. Vinyylimuovia mikä ohutta ja herkkää repeämään, putkirunko mikä pienessä tuulessa alkaa purkautumaan joten siinä mielessä ei nyt hyvä hankinta. Mutta vähän narua mitä pitkin tomaatit pääsee kiipeämään ylöspäin, parit katukivet helmoihin painoksi ja ihan hyvä siitä sitten lopulta tuli. Ja jos koittaa hakea sopivia putkia kehikoksi tuohon hintaan niin saattaa olla hankalaa tai paljon tekemistä että saa sellaisen kuin haluaa.


Ruukuissa olevat mintut on jo kaikki heränneet ja lavakaulusten päätyihin laitoin ananasmansikkaa kasvamaan mitkä ostin Viherlassilasta. 5.90€ mansikasta oli toki hieman hinnakas verrattuna niihin yleisempiin mitä samalla hinnalla olisi varmaan saanut huomattavasti enemmän. Mutta tuo ei kuitenkaan ole kuin perus mansikka eikä niitä tarvinnut ostaa niin montaa. Toki ei olisi ollut tilaakaan kuin neljälle mansikalle niin kerran se vain kirpaisee. Tuon nimi voi vähän hämätä, ei se varsinaisesti ole mansikka vaan hyvin läheinen sukulainen. Toki ei se myöskään ole mikään ananas sen enempää, nimi tullut siitä että joidenkin mukaan siinä on hieman ananaksen makuvivahteita. Itselleni se juttu hommata näitä oli kylläkin se että nuo on kypsänä valkoisia mutta siemenet punaisia. Käänteiset värit siis ja ei pitäisi kiinnostaa siitä syystä lintuja sen vertaa. Koska muuten pitäisi laittaa tuulessa hajoavaa harsoa tai rastasverkkoa ja en välittäsi lisätä muovin määrää tuolla palstalla. Kesän aikana noista sain nopeasti äidille yhden taimen ja nyt nuo 4 on levinneet siellä jo sellaista tahtia että olisin ongelmissa jos niitä olisi ollut 12 tai 24 taimea...


Flöristä taas löytyi teemaan sopiva kirsikka, Lumikki / Snövit mistä nyt satoa ei ole hetkeen luvassa. Tuolle täytyy kyllä tehdä joku häkki ympärille talven ajaksi ettei pupukanit pääse trimmaamaan tuotakin.


Naapuripalstalainen jota harvemmin tuolla näkee kysyi haluanko sitruunatimjamia kun väsäilin kasvihuonetta paikoilleen. Ja tottakai se kiinnosti. Kuten mäkimeirami minkä sain sieltä myös. Nuo molemmat on hyväksi pörriäisille kuitenkin ja kestää hyvin Suomen talvea joten pitkäikäisiä myös.


Kotona tuli siivottua ruokakaapista vanhentuneita aineksia pois ja päätin kokeilla miten hyvin linssit mahtaa Suomessa kasvaa. Osa iti ihan hyvin mutta suurimman osan oli fasaanit kaivaneet ylös ja syöneet joten laitoin siihen sitten sinappia kasvamaan.




Jos maata kaivaa ja muokkaa, ei siinä mene kauaa että jotain alkaa siinä kasvamaan. Joten onkin parempi itse päättää mitä siinä alkaa kasvamaan kuin odotella luonnon päätöstä aiheeseen. Kaupoista niittykukkaseoksia ja viherlannoitusseoksia ja ihan perus kehäkukka, samettikukka ja auringonkukkaa. Pörriäiset tykkää ainakin sen perusteella että tuossa on paljon mehiläisiä ja kimalaisia sekä perhosia ja monta muutakin pörrääjää. Tuo purppura malva on siitä hyvä että sitä voi syödä itsekin, lehdistä tulee ihan hyvää salaattia tai jos tykkää paistaa vaikka pannulla. Heinäkuun puolivälissä alkoi näyttämään jo melko hyvältä ja suurin osa oli jo kukkimassa.


Sinapit viihtyy ja ei siinä vieressä nyt ihan hirveästi rikkakasveja ole kasvamassa joten ihan onnistunut sinänsä. Ja tuosta tulee hyvää vihermassaa mitä sitten ensi keväällä kaivaa maahan.


Kaulus missä kurkut kasvaa piti siirtää aikaa sitten mutta kun humala siinä välissä oli jo kasvanut liikaa että sitä saattoi siirtää niin olkoon sitten vielä tämän vuoden tuossa. Ja tuossa ajassa rakuuna räjähti kasvuun ja nyt vajaa 2 metrinen joten sen siirto saa myös odottaa. Bauhausista 1200x800 raudoitusverkkoa fasaanihäkiksi ja karbiinihaoilla kiinni toisiinsa jotta saa helposti tarvittaessa myös purettua. Sitruunakurkku ja viidakkokurkku kasvaa hyvin pisin verkkoja ja etualalla oleva kurpista kasvaa myös. Oli karannut kaulusten välistä jo naapurin puolelle ja nykyään se karkulainen on myös tuossa verkossa kiinni.


Kasvihuonessa olevat kasvit tykkää olostaan vaikka niitä on siellä liikaa ja suurin osa ihan liian isoja kuten oikealla oleva rucola. Kuvasta näkee miten tuo kasvihuone hajoaa liitoksistaan tuulessa ja myöhemmin narujen lisäyksen jälkeen ei ole ollut enää sitä ongelmaa. Ensi vuodelle toki pitää tehdä muutoksia. Ainakin tehdä jotkut tuet noille runkoputkille lavakaulukseen ettei ne pääse niin paljoa heilumaan koska se on yksi aika iso ongelma vielä nytkin. Ja vielä ärsyttävämpi ongelma on tuon kasteleminen. Ei siksi että pitää kantaa kastelukannulla vettä tuonne palstalle vaan se ettei sitä vettä saa oikeaan paikkaan eli lähelle juuria vaan suurin osa vedestä menee vaan lehdille ja siitä milloin mihinkin. Sekin ongelma on tosin nyt jo korjattu automaattisella kastelujärjestelmällä missä on pienet piikit muutamien kasvien juurille ja pumppu hoitaa ajastetusti kastelun kunhan vain säiliössä on tarpeeksi vettä.


Aikaisemmin olikin ongelmana se että kosteus oli liian korkea väärässä paikassa joten tomaatit tekee juurien alkuja pisin runkoaan


Heinäkuun lopulla perunaa saikin kaivaa jo "omasta" maasta. Yhdestä naatista tuli muutaman päivän perunatarpeet ja tuon otin ylös sen takia kun se alkoi olemaan vähän kulkemisen tiellä. Silloin kun nuo istutin keväällä, en välittänyt oikein muusta kuin siitä että ne on omalla palstalla. Myöhemmin olin laittanut sinne pieniä rajatolppia ja naruja ja tuo kasvoi muodostuneen polun kohdalle.


Piti hakea Plantagenista mäkimeiramin siemeniä mutta niiden lisäksi sieltä tarttui taas minttuja mukaan. Mandariiniminttu, greippiminttu ja mansikkaminttu mikä näistä tuoksuu ja maistuu kyllä ihan nimensä mukaisesti. Tuohon tuli aikaisemmin laitettua itse siemenistä kasvatettuja minttuja ja muutamia muita ostettuja taimia aikaisemmin. Kuva tosin hieman huono kun ei siitä oikein mitään erota kunnolla.


Paikallisessa Citymarketissa oli pienet kasvitunnelit tarjouksessa, 10€ kun alkuperäinen hinta oli 30€ joten pitihän sellainen ostaa testiin. 30€ olisi tuosta ehkä vähän liikaa mutta 10€ sellainen hinta että ostin toisenkin myöhempää käyttöä varten. Samanlaista höttöä vinyylimuovia tuossakin joten tuskin kestää aikaa mutta putkien takia nuo tulikin ostettua. Siihen on nyt laitettu eri punajuuria kasvamaan koska ei ole vielä myöhäistä niiden kanssa ja mäkimeiramia myöskin pohjoispäätyyn 2 pussia eli noin 2000 siementä. Mäkimeiramille on tarvetta ensi vuonna ja koska tarve on suuri niin siksi 2 pussia. Nekin tosin oli tarjouksessa, 3.98€ kahdesta pussista ei nyt ollut niin paha hinta. Siemenet tosin niin onnettoman pieniä että saattaa olla pari isoa rypästä pian kasvamassa. Tuossa on ihan savipohja minkä päällä turvetta ja siihen sekoitettuna perliittiä ja vermikuliittia minkä päällä taas kevyt kerros turvetta. Tuossa ei ole mitään liparetta minkä päälle voi laittaa painoa joten se on maassa kiinni maaniiteillä. 






sunnuntai 7. huhtikuuta 2024

Edelleen löytyy blogi..

No niinhän siinä taas kävi näin, piti jotain kirjoittaa mutta se vaan jäi ja jäi ja vuodet vaan vierii.. 2022 oli edelleen palsta ja tällä kertaa lähempänä rakennuksia eli lyhyempi matka roudata tavaroita.



Kuitenkin samanlaista savista peltoa taas joten lavakauluksiin taas turvetta ja kasvusammalta sekä biohiiltä ja bokashimultaa


Ja koska fasaaneita löytyy runsaasti edelleen, tein sähköputkista tällä kertaa kehikon jotta ne ei nyt taas tekisi chilien väliin pesäänsä


Rhomboideum vietti myöskin kesänsä ulkona ja tuntui kyllä pitävän olostaan



Kesäkurpitsaakin tuli kasvatettua kun sain taimia. Jos siitä ei nyt muuta hyötyä ollut niin tuli ainakin biomassaa mistä seuraava palstanpitäjä lähinnä hyötyy. Kuten paikoilleen jätetyistä turpeista ja muistakin mitä sinne jäi sen jälkeen kun siirsin lavakaulukset taas pois.


2023 tilanne muuttuikin radikaalisti ja todella hyvään suuntaan. Sain palstan alapellolta joka on monivuotinen palsta niin kauan kuin haluaa ja ei mokaile ainakaan pahasti. Tosin hommaa tuli nyt paljon enemmän kun siitä piti ensin purkaa kaksi isoa puulavarakennelmaa mitkä joku aikaisempi palstalainen oli sinne rakentanut isosta leveästä lankusta. Sain tuon paikan vasta kesäkuun toisella viikolla ja vieläkin muistaa sen kesäpäivän kuumuuden kun sitä piti purkaa vajaa 2 metrisellä sorkkaraudalla palasiksi ja kantaa palaset lähelle rantaa kun se meni yhteispuutarhaan hyötykäyttöön.


Ja tottakai kun kerran kuuma kesä niin savista kovaa maata pitää myös kaivaa jos jotain haluaa sinne kasvamaan edes jossain aikataulussa. Juolavehnän / niittyjuolan juuret menee suht syvälle mutta ei kuitenkaan niin syvälle etteikö sinne saisi kaivaa tuolla palstalla. Mielenkiintoista oli tuossa kaivamisessa se että noin 4 metrin matkalta löytyi 4 eri savityyppiä, osa ihan kivikovaa mutta kaivettavissa silti.


Kesäkuun lopulla kaivelut oli edistyneet jo sen verran että sopivasti palstalta löytyneet lavakaulukset saattoi ottaa käyttöön ja täyttää taas turpeella, bokashilla, biohiilellä, perliitillä, kookoskuidulla ja vermikuliitilla. Lannoitteeksi meni bokashin lisäksi luu ja verijauhoa ja kanankakkaa.


Chiliä, tomaattia ja kurkkua menossa harsokaaren alle tottumaan uuteen paikkaansa.


Ananaskoisoja / mansikkakoisoja ja herneitä kun yllättäen tässä vaiheessa vuotta ne on jo alennuksessa. Koisot maksoi vain 3.50€ paikallisesta K-Raudasta ja ostinkin loput 2 mitä siellä oli vielä myynnissä.



Rustasta löytyi alelaarista 7.14€ hintaan rypäleitä mitä aikaisemminkin miettinyt ja kun löytyi Pinot Noiria ja Rieslingiä siihen hintaan niin piti ostaa ihan vain kokeeksi kestääkö ne talvea Suomessa ilman kasvihuoneen suojaa. Jää nähtäväksi menikö rahat hukkaan. Zilga kestää hyvinkin talvea mutta siinä on rypäleet puolillaan siemeniä niin ei niitä viitsi kasvattaa. Toki nykyään on muitakin Suomen talvea kestäviä lajikkeita, täytyy tutkia asiaa vaan tarkemmin jos nuo ei talvesta selvinnyt. Joku jänö niitä toki on mutustellut ja joku kävellyt päälle kun ne on niin pieniä vielä. Itsekin vahingossa pari kertaa kävellyt melkein päältä.


Helsingin Plantagenista löytyi vielä parsaa mitä tuosta kuvasta on kyllä todella huono havaita


Näitäkin ostin 2 kappaletta vaikka näihin olisi ostettuja siemeniäkin ja naapuripalstalainenkin antoi omistaan siemeniä. Näissä vaan se ongelma että siinä menee muutama vuosi että niistä oikeasti saisi jotain syötävää. Ostamalla taimen säästää vuoden


Paikallisesta puutarhaliikkeestä Flör löytyi pensasmustikoita ja Kouvolan Hankkijalta löytyi harmaa-ajuruohon taimia puskien alle. Ajuruohot on hyviä maanpeittokasveja ja perhoset tykkää näistä.


Kouvolan hankkijalta löytyi myös mesimarjoja joita en nyt vartavasten mennyt hakemaan vaan olin työmatkalla sillä suunnalla niin miksipä en ostaisi sitten sieltä. Ja varsinkin kun oli ainoa kauppa mistä niitä enää sai ostettua. Siinä on kahta erilaista mesimarjaa joten jos selviävät hyvin hengissä niin jotain marjaakin saattaa olettaa keräävänsä.


Flöristä ruusukvitteenejä ja karpaloita sekä hunajamarjoja kaikki samaan penkkiin.


Mesimarjoja istutettuna ja kokeilu saako hunajamarjasta otettua pistokasta että niitäkin saisi lisää kasvamaan




Ruusupapuja mitä sain äidiltäni, hyviä keräämään syvillä juurillaan typpeä maasta ja ilmeisesti ihan hyvää syötävääkin. En tosin maistanut, otin vain siemeniä näistä talteen seuraavia vuosia varten.


Tomaatit ja kurkut vallannut alaa mutta tomaateista ei ehtinyt tulemaan kuin muutamat maistiaiset. Pitäisi olla joku korkealla oleva teline mistä saisin vedettyä tukinaruja alaspäin jotta ne kasvaisi vähän enemmän ylöspäin eikä valtaa koko aluetta lakoamalla kaikkein muiden päälle.


Toinen ruusukvitteeni on maistunut rusakoille mutta saattaa tuosta kuitenkin vielä selvitä hengissä. Eipähän tarvitse latvoa tai trimmata muuten vuosiin jos se siitä vaan vielä herää. En ehtinyt tekemään mitään suojauksia noille, tarkoitus kuitenkin on tehdä joku suht kestävä häkki näiden kaikkien puskien ympärille


Minttu selvisi talvesta vihreänä mutta niin se on useana vuotena itselleni tehnyt useamman kerran ja kevään kunnolla koittaessa ovat kuitenkin kuolleet. Minttuja on tarkoitus kuitenkin laittaa lisää itämään maahan kaivettuihin kukkaruukkuihin. Toimivat rajaviivana ja minttu on kuitenkin sellainen että lähtee herkästi karkuun niin se on pakko koittaa estää jo istutusvaiheessa. Voisihan niitä toki kasvattaa lavakauluksessa myös mutta täytyy nyt katsoa onko niille sen vertaa tilaa. Tonkiminen palstalla on jo aloitettu, maa oli sulanut jo sen verran että maata saattoi jo kaivaa. Paremmat ilmat kaivaa sitä nyt kuin keskellä kesää ja juolavehnät alkavat vasta heräilemään niin hyvä hetki saada niitä maasta ylös että se savinen maa kuivuu edes vähän.